Info

DSC_1479s

Atmospheric Choreography: Choreography as a hyper-reading practice

My doctoral artistic research -project examines the choreographic relations, interconnectedness and reciprocity of movement, corporeality, embodiment, place, space, and context. The starting point is on the question how a chosen cultural context operates as a choreographic atmosphere. The research-project articulates how my artistic practice shifts from a contextual choreographic practice to an atmospheric one and how this shift is produced by the movement from the practice of a choreographer towards the practice of a choreoreader.

The primary method for the research is choreographic practice. In the research  choreography operates simultaneously as an analytical device, problem to be examined, and as an artistic outcome. My artistic research project, and practice, introduces how choreographic practice can be understood as a hyper-reading practice, which means a specific embodied choreographic practice that de- and re-codes the transforming circumstances that choreographs my body. The starting points for the definition of reading in this choreographic research are: 1) reading as artistic practice is something else than reading understood as decoding the literal two-dimensional text with the movements of the eyes, 2) reading does not mean reading written signs and symbols but reading movements in various registers that surround the human body and makes the human body move, 3) reading happens through embodied de- and re-coding of these surrounding movements and their relations and 4) reading produces artistic forms and traces, and in choreographic terms potential to writing.

By hyper-reading I do not mean only the skill to de- and re-code a certain number of surrounding movements, but it includes also the imaginative and wild act of putting them into an artistic relation between themselves in order to produce meaning and imagination.

The research process is reflected with the transdisciplinary field of philosophy and politics of movement, reading theory, ecosomatics, posthumanism, affect-theory, new materialism, and science fiction studies.

The research project is supervised by Ph.D., choreographer Michael Kliën, Duke University, Durham, and prof. Jan Kaila, Fine Arts Academy, Helsinki

Bio:  Simo Kellokumpu is a choreographer and a doctoral candidate in Artistic Research in the Performing Arts Research Center at the Theatre Academy, University of the Arts Helsinki. His on-going doctoral artistic research –project Atmospheric Choreography: Choreography as a hyper-reading practice articulates the process in which his contextual choreographic practice shifts to an atmospheric choreography, and in which he as a choreographer transforms into a choreoreader. The research process has been shared as artistic proposals, performative lectures, presentations and workshops in places such as Reykjavik Dance Festival (2014), Cité Internationale des Arts, Paris (2015), The Research Pavilion in Venice Biennale (2015), CARPA the fourth colloquium on Artistic Research in Performing Arts (2015) and SenseLab, Montreal (2016), AARK -residency in Korppoo (2016), O Espaço do Tempo residency in Montemor-o-Novo (2016), Ars Bioarctica Residency in Kilpisjärvi (2016), in Critical Path Sydney (2016), in Research Ethics and Artistic Freedom in Artistic Research -symposium in Växjö (2016), Autumn School of Skulptur und Raum: Approaching the 3s. The spatial, the social, and the sensorium (2016) in Vienna, PSi#22 Performance Climates -conference in Melbourne (2016), and in the Camino Events of the Research Pavilion in Venice (2017). In 2017 the research-process continues also in a three-month residency in Tokyo Arts and Space from September to November.

Contact: skelloku@gmail.com

 ///

Atmospheric Choreography: Choreography as a hyper-reading practice

Johdanto

Atmospheric Choreography: Choreography as a hyper-reading practice on taiteellinen tutkimusprojekti koreografian, liikkeen, ruumiin, paikan ja tilan välisistä suhteista ekologiset aikalaiskysymykset huomioon ottaen. Tutkimuksen fokuksessa on kysymys: Miten valittu kulttuurinen konteksti toimii koreografisena atmosfäärinä?

Syvemmän tutkimuksen lähtökohtana atmosfääri on ymmärretty tutkimuksessa moninaisina tilallis-ajallisina, sosiaalisina ja materiaalisina liikkeellisinä suhteina, joiden osana ihmisruumis on. Keskiössä on prosessi, jossa ihmisruumis linkittyy ympäröivään liikkeelliseen elämismaailmaan. Näin ajateltuna tutkimukseni artikuloi myös koreografista maailmassa-olemista.

Koreografia on ymmärretty tutkimuksessa prosessuaalisena keinona tutkia sitä kuinka sosiaalinen ja materiaalinen olosuhde, (esitys)ympäristö ja ihmisruumis ovat vastavuoroisessa liikkeellisessä suhteessa. Ympäröivä olosuhde asettaa ehtoja ihmisruumiin liikkeelle. Ihmisruumiin suhde ympäristöön on liikkeellinen. Elämismaailma ruumiillistuu liikkeessä.

Tutkimuksen ensisijainen metodi on koreografinen praktiikka. Koreografia on tutkimuksessa taiteellista praktiikkaa, joka linkittää 1) havainnon ympäristöstä, joka sisältää monilähteisen informaation ja kokemuksen siitä, sekä 2) liikkeen toteuttamisen, joka sisältää vastaanotetun ja havaitun monilähteisen informaation ja sen eletyn kokemuksen prosessoinnin. Näin ajateltuna koreografia on keino tarkastella vastavuoroisessa liikkeessä toteutuvia suhteita, jotka avaavat, luovat ja reitittävät kulloisenkin tilanteen.

Tutkimus on monitaiteista ja – tieteistä ja käy dialogia liikkeen filosofian, ekosomatiikan, ekologian, ympäristöfilosofian, posthumanismin, affekti-teorian, uusmaterialismin, liikkuvuustutkimuksen sekä ihmismaantieteen kanssa. Tutkimukseen linkittyy myös science-fiction- ja queer -tutkimus sekä digihumanismi.

Bio: Simo Kellokumpu on koreografi ja tohtorikoulutettava Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Esittävien taiteiden tutkimuskeskuksessa. Käynnissä oleva taiteellinen tutkimusprosessi on vieraillut erilaisina taiteellisina muotoina, esittelyinä ja työpajoina seuraavissa paikoissa: Reykjavik Dance Festival (2014), Cité Internationale des Arts, Pariisi (2015), Tutkimuspaviljonki Venetsian Biennaali (2015), CARPA the fourth colloquium on Artistic Research in Performing Arts (2015)  ja SenseLab, Montreal (2016).

Vuonna 2016 tutkimusprosessi jatkuu AARK -residenssissä Korppoossa, O Espaço do Tempo residenssissä Montemor-o-Novossa, Ars Bioarctica residenssissä Kilpisjärvellä ja Critical Path -keskuksessa Sydneyssa. Tutkimuksen yksi taiteellinen osa valittiin esiteltäväksi osaksi PSi#22 Performance Climates -konferenssia Melbournessa heinäkuussa 2016.

Syksyllä 2016 tutkimusprosessi kehittyy Research Ethics and Artistic Freedom in Artistic Research -symposiumissa Växjössa ja Wienissä Skulptur und Raumin Autumn Schoolissa Approaching the 3s. The spatial, the social, and the sensorium.

Tutkimusprosessi jatkuu vuonna 2017 muun muassa Tokyo Art and Space residenssissä syys-marraskuussa.

Yhteystiedot: skelloku@gmail.com